Eli kuinka elähtäneestä Euromatic –kelloradiosta luodaan menestyvä brändi.
Tässä postauksessa käsittelen siis lähestulkoon mahdottomalta kalskahtavaa ajatusta. Sitä, miten edellä mainitsemastani kulahtaneen oloisesta ja vailla mainetta taapertavasta kelloradiosta voisi rakentaa edes jollain tapaa menestyvän brändin. Brändin, jolla olisi myös jatkuvuutta rajusti kilpailluilla herätyslaite -markkinoilla.
Tuotteen teknisten ominaisuuksien hiominen
Kasettisoittimella varustettu kelloradio on ensinnäkin teknisesti auttamattoman vanhentunut laite. Etenkin C-kasettisoitin on erittäin antiikkinen toistotekniikka, joka on syytä korvata tuoreemmalla ”raudalla”. Kysymykseen tulisi eittämättä jokin digitaalinen toistoformaatti, joista mp3 on tunnetuin. Soittimeen itseensä ei varmaankaan olisi järkevää rakentaa täysveristä mp3-toistinta – järkevämpää olisikin liittää laitteseen erillisen mp3-soittimen telakointimahdollisuus. Mp3-soittimien markkinat ovat varsin laajat, mutta Applen IPod lienee kuitenkin sillä saralla tunnetuin brändi. IPod on myös poikinut ympärilleen juuri näitä ”kolmansien valmistajien” tuotteita (esim. autoradiot ja vahvistin/kaiutinsetit), joilla tuotteen alkuperäistä käyttötarkoitusta voidaan laajentaa. Euromatic-kelloradioon olisi siis syytä liittää jonkinlainen simppeli kytkentä esim. juuri Ipodille. Tämä mahdollistaisi käyttäjän oman mp3-musiikin kuuntelun laitteesta. Musiikkia voisi käyttää sekä herätysmusiikkina tai ns. nuhahtamismusiikkina, joihin molempiin luonnollisesti liittyisi ajastusmahdollisuus. (Unimusiikin kuuntelu on käsittääkseni yleisesti tunnustettu ilmiö, itse esim. kuuntelin männä viikolla Ramonesin End of the Century -levyä nukahtamista haittaavan eksistentiaaliangstin torjunnassa. Mainittakoon kuitenkin, että nappikuulokkeet korvassa on pirun kiusallista nukahtaa ;)
Harkinnanarvoista voisi olla myös nettiradio-option kytkeminen kelloradioon. Tämä vaatisi laitteeseen jonkinlaista verkkoliitäntää, mutta innovaatio olisi kuitenkin teknisesti mahdollinen. Ehdottoman tärkeää näissä teknisissä uudistuksissa olisi käytön helppous. Laitteen ohjauksen ja ajastuksen tuli olla simppeliä, nopeaa sekä varmatoimista, koska verraten harva halunnee tapella ja säätää teknisten vimpainten kanssa vällyjen välissä pötkötellessään. Poikkeuksia toki mahtuu joukkoomme tummaan.
Tuotteen muotoilu
Kelloradio muotoutuu monessa makuuhuoneessa jonkin asteiseksi sisustuselementiksi, jonka ulkonäkö ja olemus ei ole yhdentekevää. Makuuhuone ei myöskään ole siinä määrin ”maskuliinista valtakuntaa” kuin esim. olkkarin kodintekniikkakulmaus – asia, joka tulisi muotoilussakin huomioida. (Tämä ei automaattisesti linkity siihen, asuuko taloudessa naispuoleisia henkilöitä.) Tuotteen ulkonäössä korostuisi sen sopivuus muuhun ympäristöön. Esim. liinavaatteiden printtien mukaan vaihdettavat värikuoret kuulostavat ideana jo yliampuvalta, mutta jotain pehmeää esteettisyyttä – kenties myös trendikkyyttä laitteessa tulisi olla. Muotoilun pitäisi mahdollisuuksien mukaan seurailla myös kelloradioon kytkettävän mp3-soittimen linjoja. Juuri Applen IPodissa on se hyvä puoli, että sen muotoilullisiin seikkoihin on panostettu runsaasti ja tämä lienee osasyy sen suosioon mm. naisten keskuudessa. Laitteen ulkonäöstä puuttuu tekniselle laitteelle usein valitettavan leimaa-antava monimutkaisuus. (Muotoilun lisäksi Apple on tosin muutenkin kunnostautunut naisten aktivoinnissa, kuinkahan paljon kannettavan iBook-läppärin suosioon on vaikuttanut sen sulavalinjainen esiintyminen Sinkkuelämää –sarjassa. Empiirisen havainnoinnin perusteella veikkaisin, että aika helvetisti)
Tuotteen muotoilussa voisi siis harjoittaa ns. brand strechingiä eli juuri IPodin brändin hyödyntämistä. Tämä saattaisi toki tulla kelloradio -yritykselle kalliiksi lisensointimaksuineen kaikkineen, mutta pitäisi sisällään myös potentiaalisen markkinaraon. Ja kuten sanottu, tällä tavoin maskuliinisen oloista kapinetta hilattaisiin ulkoisesti feminiinisempään ja pehmeämpään suuntaan. Maskuliinista – ellei peräti machoahan laitteessa olisi edelleen sen tekninen kehittyneisyys :)
Tuotteen näkyvyys
Tämänkaltaisilla teknisillä ja (ainakin omasta mielestään) innovatiivisilla uutuustuotteilla on usein vaarana se, että niistä kirjoitetaan lyhyt esittely esim. Tekniikan maailmaan tai MikroBittiin, jonka seurauksena tuotteen kiikuttaa kotiinsa kapeaakin kapeampi kokeilijasegmentti. Tämän jälkeen tuotteen kohtalona on monasti päätyä kansantalouden teknisten turhakkeiden romukoppaan. Tästä syystä laitteen markkinoinnissa olisikin syytä hyödyntää myös sen sisustuksellista ulottuvuutta. Tuotteen ujuttaminen product placementin eli tuotesijoittelun keinoin myös (naisten suosimiin) sisustus- ja elämäntyylilehtiin, television sisustusohjelmiin ja edelleen vaikkapa kodinsisustusliikkeisiin voisi olla hyvä idea. Laitetta ei myöskään tarvitsisi kaupitella pelkästään kodintekniikka -liikkeissä tai varsinkaan tietokoneliikkeissä. Tuotteen myynti uusissa ja vaihtoehtoisissa paikoissa vaatisi toki erityyppistä mainontaa. Laitteen sinänsä kehittynyttä tekniikkaa ei esim. olisi syytä liiaksi alleviivata, jos tuotteen kauppapaikkana olisi vaikkapa uranaisten suosima sisustusliike.
Tuotteen nimi
Euromatic on nimenä auttamattoman vanhentunut tuoden mieleen lähinnä kehnon teknobändin 90–luvulta. Uuden nimen valinnassa olisikin syytä ottaa mallia vaikkapa kodinkonevalmistaja LG:stä, joka kiillotti pöhöttyneen Lucky Goldstar –merkin 2000-luvun hohtavaksi (ja juuri muotoilun kautta lisäarvoa saaneeksi) menestystarinaksi. En toki väitä, että laitteen nimeksi pitäisi lätkäistä EM, se kun tuo mieleen sinänsä tasokkaan kotimaisen aikuisviihdeaviisin. Uutta vetävää nimeä tuote yhtä kaikki kaipaa. Nimen tulisi olla muotoilua myötäilevä – ei siis liian tekninen. Esimerkkinä tämänkaltaisesta nimeämispolitiikasta edustaa mielestäni radiovalmistaja Tivoli Audio, johon palannen tarkemmin myöhemmissä postauksissa. (Edit: Paskat mä mitään siihen palannut)
Elinkaariajattelu
Tuotteen elinkaaren ja brändin säilymisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että tuote seuraisi etulinjassa teknistä kehitystä, ottaen samalla huomioon myös kodinsisustuksessa vallitsevat trendit ja tarpeet. Näiden kahden ajattelutavan yhdistäminen mahdollistaisi tuotteen elinkaaren pitämisen pitkänä. Herätys- ja nukahtamisvälineitähän tultaneen kuitenkin aina tarvitsemaan. Markkinaraon muodostaisi tässä tapauksessa ensinnäkin se, että kotiin ja asumiseen panostetaan nyt ja kaiketi jatkossakin yhä enenevässä määrin. Ja toisekseen tietotekniikka tulee (osin taustalle häivytettynä) integroitumaan yhä suuremmaksi osaksi kodin sisustusta ja toimintoja.
Luovutan tässä postauksessa esiin tuomani ideat tällä päivämäärällä veloituksetta Euromatic -konsernin käyttöön.
Markus Myllymäki
No comments:
Post a Comment